Ongelmatilanteiden toimintaohjeet

Seurassamme on ongelmatilanteisiin yleistason ohje, eli ongelmanratkaisupolku. Ongelmanratkaisupolku on numeroitu ohje, jota voidaan käyttää ongelman tai haastavan tilanteen ratkaisussa. Ohjeessa on eri tasoja, joista aina siirrytään eteenpäin, mikäli ratkaisua ei vielä löydetty. Ongelmana voi olla esimerkiksi häiriökäyttäytyminen tunnilla. Hätätilanteissa tai virkavaltaa vaativassa tilanteessa soitamme aina 112. Löydät ongelmanratkaisupolun alapuolelta.

Meillä on myös ohjaajien/valmentajien/seuratoimijoiden toimintaan liittyvän ongelman ongelmanratkaisupolku. Löydät tämänkin polun heti näiden tekstilaatikoiden alapuolelta.

Olemme mukana Et ole yksin- hankkeessa. Et ole yksin on Väestöliiton ja suomalaisen urheilun yhteishanke ja Suomen ensimmäinen kohdennettu tukipalvelu, johon seksuaalisen hyväksikäytön ja häirinnän, epäasiallisenkäytöksen tai kiusaamisen kohteeksi joutunut urheilija voi olla yhteydessä ja saada apua. Palvelulla on matalan kynnyksen ilmainen puhelin-ja chat-palvelu, jossa voi keskustella Väestöliiton ammattilaisen kanssa luottamuksellisesti. Et ole yksin- sivuille pääsee tästä.

Seurassamme on nimitettynä kaksi häirintäyhdyshenkilöä. Löydät heidän yhteystiedot täältä. Voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä häirintäyhdyshenkilöön luottamuksellisesti, joko anonyymisti tai omalla nimellä. Kun otat yhteyttä, esittele asiasi ja kuvaile mahdollisimman tarkasti havaitsemasi tilanne. Kuka tahansa voi ilmoittaa havaitsemastaan häirinnästä tai epäasiallisesta käytöksestä häirintäyhdyshenkilöille.

Mikäli ongelmatilanne liittyy johonkin osallistujaan tai useampaan osallistujaan

1. Rauhallinen keskustelu tilanteen sattuessa vastuuohjaajan ja henkilön välillä. Tämä voi olla esimerkiksi keskustelu vastuuohjaajan sekä lapsen välillä. Kun henkilö on alaikäinen, ohjaaja arvioi tilannekohtaisesti, kerrotaanko keskustelusta tässä vaiheessa huoltajille. Mikäli tilanteet jatkuvat ja henkilö on alaikäinen, ohjaaja keskustelee huoltajien kanssa asiasta puhelimitse, etänä viestien tai kasvokkain. Sovitaan yhteiset toimintaohjeet.
2. Ohjaaja tuo asian esille vastaavalle henkilölle, eli johtokunnan jäsenelle ja lähiesihenkilölle. Vastaava antaa ohjeita ja on ohjaajan tukena tilanteen hoitamisessa ja ratkomisessa. Ohjaaja ja vastaava tekevät yhteistyötä tilanteen konkreettisessa hoidossa tai selvittämisessä henkilön, henkilöiden ja/tai mahdollisten huoltajien kanssa.
3. Tilanteen yhä jatkuessa asia otetaan koko johtokunnan käsittelyyn heti sähköisesti ja kirjallisesti seuraavassa kokouksessa. Johtokunta kuulee ohjaajan sekä asiakkaan kuvauksen tilanteesta, harkitsee koko ryhmän ja liikkujien kannalta parhaan ratkaisun sekä hoitaa viestintää ja kommunikointia tilanteessa.

Mikäli ongelmatilanne liittyy ohjaajaan, valmentajaan tai muuhun seuratoimijaan

1. Ongelmatilanteen kuvailun vastaanottaja (esim. häirintäyhdyshenkilö) kuuntelee yhteydenottajaa kiireettömästi ja suhtautuu huoleen vakavasti. Hän kirjaa asiat ylös tai pyytää tiedot vielä kirjallisena. Vastaanottaja kertoo, miten asiassa edetään ja milloin yhteydenottaja kuulee tilanteesta seuraavan kerran.
2. Johtokunta päättää, kenellä johtokunnan jäsenellä on päävastuu tilanteen selvittelyssä.
3. Vastuuhenkilö lähtee selvittelemään asiaankuuluvien tahojen kanssa, onko tilanne sellainen, minkä seura voi selvittää itse, vai tarvitaanko tukea esimerkiksi Voimisteluliitolta?
4. Ensisijaista on, että epäasiallinen käytös saadaan loppumaan välittömästi, kun johtokunta on saanut tilanteen tietoon.
5. Tilanteessa kuullaan kaikkia, keneen asia liittyy. Mikäli he ovat alaikäisiä, otetaan vanhemmat mukaan selvittelyyn sekä kuulemiseen. Vanhempia informoidaan aina aktiivisesti, kertoen tilanteesta, mistä on puhuttu ja mitä tapahtuu seuraavaksi.
6. Johtokunta päättää tilanteeseen sopivista jatkotoimista, seurauksena voi olla esim. varoitus, työsuhteen purku.
7. Tilanteeseen liittyvistä asioista tehdään tiivis yhteenveto, mietitään jatkoseurantaa mikäli se on tarpeen ja kehitetään tarvittaessa toimintatapoja tulevaisuuden tilanteisiin.